puupaahattu-web-miniPuupäähattu 2018

Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-tunnustuspalkinto elämäntyöstä jaetaan 16.1.2018 klo 12 Kansalliskirjastossa. Tieto voittajasta löytyyy silloin myös tältä paikalta.

Lue aiemmista palkinnoista.

Näyttely voittaja töistä on esillä Café Rotundassa Kansalliskirjaston alakerrassa 16.1.–9.3.2018.

Palkkio tehdystä työstä! Sarjakuvan ja kuvittamisen järjestöt ottavat kantaa

KANNANOTTO 15. huhtikuuta 2016

Palkkio tehdystä työstä!

Miten helpolta ja kepeältä sujuva piirtäminen näyttääkään. Helposti unohtuu, että huippusuoritus vaatii vuosien pitkäjänteistä harjoittelua ja omistautumista.

Piirtäjä tutkii paitsi alansa parhaita teoksia myös ympäröivää maailmaa ylipäätään silloinkin, kun ei ole työnsä ääressä. Piirtämisen ammattilainen on voinut omistaa osaamiselleen koko elämänsä, aivan samaan tapaan kuin huippumuusikko instrumentilleen.

Keskiviikkona 6.4. 2016 sarjakuvantekijä Kaisa Lekalle, Kasper Strömmanille ja muille korkean profiilin tekijöille OKM:stä tullut ehdotus kahden päivän intensiivisestä, kongressiin sijoittuvasta kuvituskeikasta ateriaa vastaan olisi helppo ohittaa yksittäistapauksena. Olisi, jos se olisi jotenkin poikkeuksellista. Ikävä totuus kuitenkin on, että tällaiset työtarjoukset ovat kuvittajan ja sarjakuvantekijän arkipäivää.

Luovan alan ammatteja pidetään yleisesti kutsumuksellisina. Niitä, jotka julkisesti sanovat haluavansa menestyä taiteellaan myös taloudellisesti, saatetaan tästä syystä jopa paheksua. Totuus kuitenkin on, että jokainen tarvitsee toimeentulon, ja suomalainen noin 3100 euron mediaaniansiotaso jää alalla useimmille kaukaiseksi haaveeksi.

On siis syytä muistaa, että tekijä on hankkinut taitonsa sinnikkäällä ahkeruudella. Näennäisesti hetkessä syntyvä hauska tai koskettava piirros ei kumpua kuin itsestään lahjaksi annetusta kyvystä. Se on harjoittelun tulosta.

Muutkin ammatit voivat olla tekijöidensä kutsumus. Silti pidettäisiin järjettömänä ja loukkaavana, että oletettaisiin vaikkapa bussinkuljettajan, lääkärin tai virkamiehen tekevän työtään palkatta.

Kuvittajakin on yrittäjä, ja hänen pitää maksaa toimintaansa liittyvät kulut, kuten työtilojen vuokra, kirjanpito, materiaalit, eläke- ja vakuutusmaksut. Ammattilaiselle kyseessä on työ, ei harrastus tai elämäntapa.

Helsingissä 15.4.2016

Christer Nuutinen, pj
Kuvittajat ry:n hallituksen puolesta

Timo Kokkila, pj
Sarjakuvantekijät ry:n hallituksen puolesta

Ville Hänninen, pj
Suomen sarjakuvaseuran hallituksen puolesta

hannele-richert-henry-soderlund-helsingin-sarjakuvafestivaalit

Hannele Richert livepiirtää Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Kuva: Henry Söderlund

Betalt för arbetet!

Det kan se så lätt ut när någon som kan sin sak tecknar. Man glömmer lätt bort att en topprestation kräver år av övning och engagemang.

Tecknaren studerar förutom de bästa verken i branschen även den omgivande världen också då hen inte arbetar. Ett proffs inom illustration eller serieteckning kan ha ägnat hela sitt liv till att utveckla sitt kunnande, på samma sätt som en toppmusiker ägnat sig åt sitt instrument.

Onsdagen den 6 april 2016 fick serietecknarna Kaisa Leka, Kasper Strömman och andra av våra främsta bildskapare ett förslag från Undervisnings- och kulturministeriet om ett tvådagars intensivt illustrationsuppdrag på ett seminarium, med mat som enda kompensation för arbetet. Erbjudandet kunde ses som en engångsföreteelse, men det är det tyvärr inte. Dylika erbjudanden är vardag för illustratörer och serietecknare.

Yrken inom de kreativa branscherna ses allmänt som en kallelse. De som i offentligheten säger att de förutom att nå konstnärlig framgång också vill leva på sin konst, kan därför till och med möta illvilja. Sanningen är ändå att var och en behöver en utkomst. Den finländska medianinkomsten på cirka 3 100 euro förblir en onåbar dröm för de flesta i branschen.

Det är alltså skäl att minnas att tecknarna har uppnått sina kunskaper genom ihärdigt och långsiktigt arbete. Den roliga eller rörande bild som ser ut att födas i ett nafs är är resultatet av övning, inte en talang som tecknaren fått i gåva från ovan.

Andra yrken kan också vara kall för sina utövare. Ändå skulle det anses vanvettigt och sårande om man antog att till exempel en busschaufför, en läkare eller en tjänsteman skulle göra sitt arbete utan lön.

Även illustratören är en företagare, och hen har kostnader för verksamheten. Det handlar om hyra för arbetsutrymme, bokföring, material, pensions- och försäkringsavgifter. För professionella illustratörer och serietecknare handlar det om ett jobb, inte en hobby eller en livsstil.

Helsingfors 15.4.2016

Christer Nuutinen, ordförande
Illustratörerna i Finland r.f

Timo Kokkila, ordförande
Serieskaparna i Finland

Ville Hänninen, ordförande
Finlands Serieförening

www.kuvittajat.fi
www.sarjakuvantekijat.com
www.suomensarjakuvaseura.fi