Kaisa Lekasta vuoden 2012 Puupää


leka_pieniSuomen sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähattu-tunnustuspalkinnon saa vuonna 2012 sarjakuvataiteilija Kaisa Leka (s. 1978) ansioistaan sarjakuvantekijänä. 


Perustelut palkinnolle:

Vuoden 2012 Puupäähattu-palkinnon saa porvoolainen sarjakuvataiteilija, graafikko, kuvittaja ja kaupunginvaltuutettu Kaisa Leka. Lekan sarjakuvateosten keskeisiä teemoja ovat vammaisuus ja henkinen etsiminen – ja poliittisen uran myötä myös politiikka. Pallopäiseksi Kaisa-hiireksi itsensä piirtävä Leka kertoo sarjakuvissaan avoimesti omasta elämästään, ajatuksistaan ja elämänkatsomuksestaan.

Kaisa Lekan hahmo jalkaproteeseineen erottuu massasta. Jo ensivilkaisulla selviää, että sääretön nainen on erilainen kuin useimmat muut. Vammaisuus, joka on aiheena hankala ellei tabu, esitetään lukijalle rehellisesti ja kaunistelematta. Avaamalla uusia näkökulmia Leka on edistänyt erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä.

Tunnetuimmassa teoksessaan I Am Not These Feet Leka kuvaa jalkojensa amputaatiota. Vaikean synnynnäisen epämuodostuman vuoksi liikkuminen oli hankalaa ja kivuliasta, eikä elämänmittainen kipulääkekierre tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Vuonna 2002 Leka teki päätöksen vapaaehtoisesta amputaatiosta.

Leikkauksen jälkeen oli opeteltava uudelleen kävelemään, askel askeleelta. Lopulta uusilla jaloilla jaksaa pidemmälle kuin vanhoilla. Leka ei piilottele proteesejaan verhoamalla niitä keinotekoiseen muovinahkaan, vaan paljastaa rohkeasti keinotekoiset säärensä. Näin hän näyttää muille esimerkkiä siitä, kuinka vammaisenakin voi kantaa itsensä pystyssä päin.

leka_raittius

Itsensä etsimistä ja henkisyyttä Leka on kuvannut etenkin teoksissa Your Name Is Krishangi (2004), On the Outside Looking in (2006) ja Audarya Lila (2008). Näissä sarjakuvissa Leka kertoo Hare Krishna -uskostaan avoimesti. Your Name Is Krishangissa tehdään häämatka Kaliforniaan, jossa Kaisa-hiiri ja Leka-ankka saavat gurulta Krishna-nimet. On the Outside Looking in käsittelee oman polun löytämistä ajomatkalla kerrottujen muistojen kautta. Audarya Lilan keskiössä on puolestaan ystävä, joka jättää entisen elämänsä päästessään noviisiksi Krishna-luostariin.

Matka on Kaisa Lekan tuotannossa sekä henkinen että lihallinen. Lähes 500-sivuisessa järkäleessä Tour d'Europessa (2010) matkataan polkupyörällä Porvoosta Nizzaan Välimeren rannalle. Kilometrejä kertyy kolme tuhatta. Samalla yksitoikkoinen pyöräily toimii henkisen vapautumisen välineenä, eräänlaisena pyöräjoogana. Harmaan asfaltin loputtomuus vie polkijan matkalle itseensä.

Elämänmakuisten ja usein vakavienkin tarinoiden kontrastina toimii yksinkertainen, naivistinen tyyli. Leka kuvaa itsensä hiireksi, aviomiehensä ankaksi ja uskonnollisen gurun rauhalliseksi lehmäksi. Asian painavuus ei pelkistetystä kuvituksesta kärsi. Päinvastoin, näin lukija pääsee lähemmäs aiheita, joiden toisenlainen käsittely voisi muodostua turhan raskaaksi. Teksti on Lekan sarjakuvissa keskeisessä, usein kuvaa hallitsevammassa asemassa.

Huomionarvoista on myös Lekan leikittely sarjakuvateoksen fyysisellä muodolla. Kovakantinen On the Outside Looking In on kääritty kauniiseen seinäpaperiin. Little Fish Big Fish (2007) on taitettu haitarin muotoon, jonka voi lopuksi kääntää ja lukea uudelleen. Audarya Lila koostuu kolmesta japanilaistyyliin sidotusta vihkosesta. Oman Absolute Truth Press -pienkustantamon myötä voi kauneuden asettaa rationaalisuuden edelle. Graafista suunnittelua Lahdessa ja Porvoossa opiskelleen Lekan kirjat ovat kauniita esineitä.

 

tour1tour2

Teoksesta Tour d'Europe (Absolute Truth Press, 2010)

Kaisa Lekan kotisivu

 

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2024 P.A. Manninen
2023 Mari Ahokoivu
2022 Harri "Wallu" Vaalio
2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.