1983: Jorma "Jope" Pitkänen

 

Jorma "Jope" Pitkänen edustaa oloissamme harvinaista sarjakuvan alaa, sanomalehtisarjakuvaa, joka on sarjakuvakerronnan vaativimpia muotoja. Sanomalehtisarjassa tarina on kerrottava kolmen tai neljän ruudun mittaan, mikä vaatii tekijältään poikkeuksellista muodon ja tyylin hallintaa.

Pitkänen on tuotannossaan osoittanut paitsi ehtymätöntä ideointikykyä, myös erinomaista ajankohtaisten teemojen käsittelytaitoa, joka on maailmanmitassakin varsin harvinaista. Jopen sarjojen aihepiiri on vahvasti kansallinen, vaikka niiden taso onkin kansainvälistä huippuluokkaa. Pitkäsen piirrostyyli on onnistuneesti alistettu palvelemaan sarjojen nopeaa tekemistä. Viiva on yksinkertaista ja selkeää, mikä soveltuu myös erinomaisesti sanomalehdessä toistettavaksi.

Näkymätön Viänänen on idealtaan sarjakuvahistorian suuria neronleimauksia: vaikutusmahdollisuuksiltaan vähäinen työtön pienviljelijä on kuvattu näkymättömäksi lukuun ottamatta päässä olevaa hatunreuhkaa. Näkymätön Viänänen on ilmestynyt jo 10 vuotta ja JOPE on piirtänyt sitä yli 2 600 strippiä eli yhden rivin sarjakuvaa. Kaiken lisäksi Näkymätön Viänänen ilmestyy jatkuvasti alkuperäisessä savonkielisessä asussa.

Jorma Pitkäsen toinen pääsarja on Lempi, joka on tehnyt taiteilijan tunnetuksi myös Etelä-Suomessa. Lempi on ilmestynyt vuodesta 1980 lähtien llta-Sanomissa ja tässä sarjassa Pitkäsen ajankohtaisten asioiden käsittely on saavuttanut huippunsa.

Suomen lehdistön kannalta on ilahduttavaa että Pitkäsenkin kohdalla nimenomaan pienet paikallislehdet ovat hankkineet sivuilleen kotimaista sarjakuvaa. Mikäli suuremmat päivälehdet alkaisivat noudattaa paikallislehtien esimerkkiä hankkimalla sivuilleen suomalaista sarjakuvaa, voisimme päästä eroon ulkomaisen vaihtelevantasoisen sanomalehtisarjakuvan ylivallasta.

Jorma Pitkänen alias Jope on suomalaisen sarjakuvan työn sankari. Suonenjokelainen, vuonna 1947 syntynyt Jope on sarjakuvantekijänä itseoppinut. Hän aloitti piirtäjänuransa 1973 Jyväskylän kesän iloisten kuvien piirtäjien päivien innoittamana. Pitkäaikainen työttömyys vaati henkistä purkautumista ja sarjakuvien tekemisestä löytyi sitten myös apu työttömyyteen. Pitkänen on nykyään ainoa suomalainen sarjakuvantekijä, joka saa toimeentulonsa pelkästään sarjakuvia tekemällä. Toisten ammattilaisten leivän leventäjänä on myös muuta graafista työtä.

Jorma Pitkäsen ensimmäinen sarjakuva Näkymätön Viänänen ilmestyi ensimmäisen kerran Sarjis-lehdessä. Sen Jälkeen JOPE on tehnyt yli 20:tä eri sarjakuvaa, joista suurin osa on ollut yhden rivin mittaisia sanomalehtisarjoja.

Jopen nykyään tärkeimmät sarjat ovat edelleen ilmestyvän Näkymättömän Vianäsen ohella Lempi sekä Cabaree Työnvälitys. Lempi on tarina karjalaisesta eläkemummosta ja hänen elämäntaistostaan keskellä suurkaupunkia. Cabaree Työnvälitys on irvaillut vuodesta 1978 lähtien työnvälitystoimen koukeroita yleisesti ja byrokratiaa erityisesti.

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2024 P.A. Manninen
2023 Mari Ahokoivu
2022 Harri "Wallu" Vaalio
2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.