Toto (Ruth) Fogelberg-Kaila (1924–2013) sai ensimmäisen Puupäähatun Pekka Puupää -sarjakuvasta. Hahmon oli alun perin luonut hänen isänsä, Ola "Fogeli" Fogelberg (1894–1952). Palkinto annettiin lisäksi Esa Pakariselle ja Armand Lohikoskelle, jotka olivat tekemässä Puupää-elokuvia.

Toto jatkoi isänsä työtä

Monen klassikkosarjakuvan tavoin Pekka Puupään tarina jatkui alkuperäisen taiteilijan kuoleman jälkeen. Toto Fogelberg-Kaila joutui töihin kylmiltään ja vaikeissa olosuhteissa. Puoliso ja veli olivat kuolleet sodassa ja lopulta isäkin vuonna 1952. Toton piti elättää äitinsä ja perheensä. Suomi-Filmin Pekka Puupää -elokuvien oikeuksista maksettiin vain kertakorvaus, joten Kaila puursi albumin verran sarjakuvia vuodessa kaikkiaan 23 vuoden ajan. 

Hän alkoi piirtää ja julkaista Pekka Puupäätä isänsä jälkeen. Elanto-lehti julkaisi hetken uusintoja Fogelilta mutta kaipasi sitten uusia juttuja. 

Toto ideoi sarjat ja teki luonnokset, piirrokset tussasi nimettömänä mainosgraafikko Lasse Hietala.

Kaila pyrki pitämään Pekka Puupää -sarjan hengen samanlaisena kuin isällään. Pääosassa olivat hyväntahtoinen komiikka ja pyrkimys huomioida toiset ihmiset. Aihe löytyi läheltä: omien lasten touhuista.

Toto Kailan piirrokset eivät edes pyrkineet matkimaan Fogelia. Viiva oli toisenlaista, ja tematiikka korosti muutosta. Kaila vahvisti Justiinan roolia entisestään, ja Puupäiden poika Pulu seikkaili yhä enemmän.

Vuodet ovat huomaamatta ujuttaneet Kailan sarjoihin arjen historiaa. Väritelevisiota käydään katsomassa ihan naapuritalossa asti, eikä ovimikko päästä ravintolaan ilman pikkutakkia.

Toto Kaila sai Puupäähatun oikeastaan kahdesti. Vastaperustetulla sarjakuvaseuralla ei ollut varaa oikeaan hattuun, eikä palkinnon pitkäikäisyyttä aavistettu. Kaila saikin vain "huopahatun teelmän", josta tekijä valmistaa lopullisen päähineen. Vuonna 1992, palkinnon 20-vuotisjuhlissa Kaila sai lopulta kunnon hatun.

Valokuva: Jyrki Vainio