1991: Kivi Larmola

Nuori polvi tekee parhaillaan nousua suomalaisessa sarjakuvassa. Enimmäkseen uudet piirtäjät ovat päässeet esille omakustanteissa ja eri sarjakuvaseurojen lehdissä. Tänä vuonna Suomen sarjakuvaseura on päättänyt tuoda Puupäähattu-palkinnollaan esiin yhden tinkimättömimmistä ja pitkälinjaisimmista oman tien kulkijoista.

Kivi Larmola on julkaissut pääosan tuotannostaan vuodesta 1984 lähtien tekemissään seitsemässä omakustanteessa. Lisäksi hän on avustanut sarjakuvillaan etenkin Tähtivaeltajaa ja muita pienkustanteita. Kemin valtakunnallisissa sarjakuvakilpailuissa Larmola on palkittu kunniamaininnalla kolmesti, vuosina 1986, 1987 ja 1991.

 

Larmolan sarjakuvat ammentavat usein aiheensa tekijän omasta elämästä. Niiden ote on äärimmäisen henkilökohtainen ja runollinen. Siksi ne eivät ole suurissa kilpailuissa yltäneet pääpalkinnolle tai päätyneet laajaan levitykseen. Kivi Larmolan teokset painivat omassa tyylilajissaan.

Piirtäjänä Larmola on tuoreita tekniikoita ja tyylejä jatkuvasti etsivä kokeilija. Hänen herkät, unenomaiset sarjansa eivät aina ole sisällöltään kovin selkeitä; niiden anti painottuu vahvaan tunnelmaan. Toisaalta Larmola on osoittanut pystyvänsä halutessaan sovittamaan tyylinsä myös kaupallisiin tarkoituksiin. Sopeutumiskykynsä hän on tuonut esiin etenkin kahdessa ryhmätyöprojektissa. Vuonna 1988 Larmola oli mukana Posti- ja telelaitoksen peruskouluille suunnatun mainossarjakuva-albumin Viesti Rosalle tuotannossa. Se lienee edelleen laajalevikkisin kotimainen albumi. Samana vuonna Larmola liittyi Sindbad-animaatioelokuvan kansainväliseen suunnitteluryhmään. Sen tuotanto on siirtynyt Yhdysvaltoihin ja ohjaajaksi on pestattu tunnettu John Landis. Ursan julkaisemaan kotimaisten tieteisnovellien Tähtipuu-kokoelmaan Larmola teki kuvituksen vuonna 1990.

Vuonna 1966 syntyneen Kivi Larmolan sarjakuvatuotanto on tekijän oman arvion mukaan noin 600 sivua. Oman työnsä ohessa hän on opettanut ahkerasti nuorempiaan. Tänä syksynä Hiljainen kulttuuriyhdistys julkaisee Larmolan esikoisalbumin, kokoomateoksen nimeltä Pieni taivas. Kivi Larmolan tuotanto on erinomainen esimerkki Suomessa jo perinteiseksi käyneen, pelkästään tekijöiden omin voimin kulkevan pienkustantamisen mahdollisuuksista, niissä piilevistä persoonallisuuksista, jotka ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle. Monien nykyisten ammattilaisten ura lepää vastaavien alkutaipaleiden varassa. Omaperäisimmät unohtuvat helposti pienten piirien omaisuudeksi, vaikka ansaitsisivat paremmat kanavat.

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.