1994: Pauli Kallio

Suomessa ei ole oikeastaan koskaan ollut pulaa taitavista ja omaperäisistä sarjakuvapiirtäjistä, mutta käsikirjoittajien puutteesta on tullut miltei perinteinen huolen aihe. Palkitsemalla Pauli Kallion Suomen sarjakuvaseura haluaa tuoda esille harvinaislaatuisen tekijän, jonka työ on paikannut oman alansa puutetta ja oman uransa ohella edistänyt myös yhteistyökumppanien työskentelyä.

Pauli Kallio on rakentanut käsikirjoittajan rooliaan johdonmukaisesti jo vuosia. Kallio ei sentään ole Suomen ainoa käsikirjoittaja, mutta poikkeuksellisesti hän on rakentanut ammatistaan työn, jolla ansaitsee jopa suurimman osan tuloistaan. Kallion menestys on siis ollut sekä laadullista että taloudellista, vaikka sarjakuvakäsikirjoittajan työ on elannon kannalta erityisen vaikeaa. Kotimaisista sarjakuvista maksetaan yleensä melko niukkoja palkkioita, joista riittää heikosti jaettavaa piirtäjän lisäksi toiselle tekijälle. Siksi Kallion työ ansaitsee huomiota myös sitkeydestään.

Pauli Kallio ammentaa käsikirjoituksensa aiheet läheltä omaa maailmaansa. Siksi ne tavoittavat henkilökohtaisen tunnelman, joka kommentoi suomalaista todellisuutta herkästi, hauskasti ja terävästi. Samalla Kallio on tuonut suomalaiseen sarjakuvaan uuden tyylillisen tuulahduksen, joka muistuttaa varsinkin Pohjois-Amerikassa viime vuosina vahvasti virinnyttä omaelämäkerrallisten sarjakuvien virtausta. Kallion sarjakuvissa elämänkerrallinen täsmällisyys ei ole olennaista. Niissä on tärkeämpi tunnelman aitous ja koskettavuus. Kallio tulkitsee ympäristöään ja laajentaa kokemuksensa yleispäteväksi näkemykseksi ajankuvasta.

Kallio on työskennellyt ansiokkaasti etenkin nuorten piirtäjien kanssa. Hän on osannut sovittaa tyylinsä monen erityylisen piirtäjän tarpeisiin. Moni piirtäjä on tehnyt parhaat työnsä juuri Kallion käsikirjoitusten pohjalta. Yhteistyön hedelmällisyyttä kuvastaa, että se on nostanut muutamien piirtäjien uran harrastelijaympyröistä ammattilaisuuteen ja talkootöistä palkalliseksi toiminnaksi. Kallion yhteistyökumppanien lista muistuttaa viimeisten kymmenen vuoden tärkeimpien ja lupaavimpien kotimaisten piirtäjien luetteloa. Esimerkeistä käykööt vaikkapa Kyky Ahonen, Kati Kovács, Kivi Larmola, Reima Mäkinen, Christer Nuutinen, Pentti Otsamo, Ville Pirinen, Tapani Rytöhonka ja Sami Toivonen.

Pauli Kallion rooli käsikirjoittajana käy saumattomasti yhteen hänen jo ennestään tunnettuun toimintaansa laatusarjakuvan julkaisijana.

(1994)

 

PAULI KALLION ESITTELY

Pauli Kallio on syntynyt Nivalassa 1960. Nykyisin hän asuu Tampereella, joka on myös useimmiten hänen töidensä näyttämö. Hänen sarjakuvaharrastuksensa tuli esiin 80-luvun alussa, kun Reija Niemisen kanssa toimitettu Suuri Kurpitsa -pienlehti muuttui kokonaan sarjakuvalehdeksi. Sittemmin Suuresta Kurpitsasta kehittyi yksi tärkeimmistä suomalaisista sarjakuvalehdistä. Suomen sarjakuvaseura on nimittänyt Kallion sarjakuvaneuvokseksi Suuren Kurpitsan edistyksellisestä toimittamisesta. Vuonna 1992 Kemin sarjakuvapäivillä lehti palkittiin myös Lempi-patsaalla. Pauli Kallio aloitti myös käsikirjoittajan työnsä toimittamansa lehden sivuilla. Vuonna 1988 ilmestyi Suuren Kurpitsan erikoisnumero, joka koostui Kallion käsikirjoittamista sarjakuvista.

Pauli Kallion ensimmäinen albumi "Pieniä tapauksia keskikokoisen ihmisen elämästä" ilmestyi Suuren Kurpitsan julkaisemana vuonna 1992. Siinä Kallion käsikirjoituksia tulkitsi seitsemän eri taiteilijaa. Toinen albumi "Kramppeja ja nyrjähdyksiä" ilmestyi tänä vuonna. Jalava-kustantamon julkaisemaan albumiin on koottu Rumba-lehdessä julkaistuja Christer Nuutisen piirtämiä sarjakuvia. Nykyisin "Kramppeja ja nyrjähdyksiä" ilmestyy sunnuntaisin Helsingin Sanomissa. Kallion muita säännöllisesti ilmestyviä sarjakuvia ovat Ville Pirisen piirtämä "Ornette Birks Mikkonen seikkailee" Rumbassa ja Tomi Riionheimon piirtämä "Omaelämäkerrallinen sarjakuva" opiskelijalehti Aviivissa.

Kemin sarjakuvakilpailun strippisarjan Kallio voitti vuonna 1993 yhteistyössä Pentti Otsamon kanssa ja novellisarjan 1994 Joel Melasniemi piirtäjänään. Melasniemi työskentelee parhaillaan Pauli Kallion käsikirjoituksiin perustuvan albumin kanssa.

Sarjakuvien ohella Puupäähatutettu on ansioitunut piirikunnallisena pikajuoksijana, jalkapallojoukkue Gotham City FC:n laitahyökkääjänä ja Tampereen ylioppilastalon DJ:nä.

 

Sarjainfon artikkeli:
http://www.nordicomics.net/default.asp?id=7173

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2023 Mari Ahokoivu
2022 Harri "Wallu" Vaalio
2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.