Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää vuoden 2021 Puupäähattu-tunnustuspalkinnon monipuoliselle taiteilija Hanneriina Moisseiselle. Hän on tunnettu muun muassa Kannas- ja Isä-teoksistaan.
Samalla jaetaan Suomen sarjakuvaseuran 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi peräti viisi sarjakuvaneuvoksen arvonimeä: Kalle Hakkolalle, Ville Hänniselle, Esko Oksialalle, Susanna Partiolle ja Saara Pääkköselle. Lisää perusteista täällä.
Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle elämäntyöstä annettavaa Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.
Kuva: Henry Söderlund
Perusteet Puupäähattu-palkinnolle
Vuonna 1978 syntynyt Hanneriina Moisseinen yhdistää töissään erilaisia tekniikoita, joiden kautta esimerkiksi hänen sarjakuvansa tulevat uudenlaisella tavalla lähelle lukijaa.
Taiteen maisteri Moisseisen esikoisteos Sen synty ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia starinoita (Arktinen Banaani, 2005) kuvitti Markku Niemisen keräämiä kansanperinnetarinoita. Sen synty elvytti ikiaikaisia kansanperinnetarinoita ja välitti tiedon ohella myös tunteita aikojen takaa sensuroimattomina, suorasukaisina versioina.
Inhimillisyyden syvimmästä päästä nousevat häpeän ja pelon tunteet ovat pysyneet osana Moisseisen sarjakuvia. Seuraava teos, Setit ja partituurit (Huuda Huuda, 2010) oli katsaus nykyihmisen häpeään.
Teoksesta Setit ja partituurit (2010).
Vuonna 2013 ilmestynyttä Isää (Huuda Huuda) voi pitää hänen läpimurtoteoksenaan. Surua ja yritystä ymmärtää isän äkillistä katoamista kuvaileva teos on erinomainen ja syvästi liikuttava kuvaus lapsen tunnemaailman kautta tulkittuna. Lapsi joutuu kohtaamaan tilanteen johon ei löytynyt selitystä, arvoitusta joka ei koskaan ratkennut.
Teoksesta Isä (2013).
Kannas (Kreegah Bundolo, 2016) laajentaa suru-teeman kansalliselle tasolle. Sodan alta ikuiselle evakkotielle joutuvat niin ihmiset kuin eläimetkin, eikä taaskaan kukaan pysty vastaamaan miksi. Kannaksen keskeisiä hahmoja ovat järkensä menettänyt sotilas sekä karjakko ja hänen lehmänsä. Todellisuus murtuu, vain haamut jäävät paikoilleen. Ne kummittelevat muistoina suomalaisissa mielissä edelleen.
Teoksesta Kannas (2016).
Sarjakuvien ohella Moisseinen on tehnyt myös ympäristötaidetta ja elokuvia. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerioissa ja museoissa yli viidessätoista eri maassa, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Moisseinen sai sarjakuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2016.
Hanneriina Moisseinen rakentaa sarjakuvansa kokeellisesti, etsien tapoja joilla päästä lukijan pään sisälle. Hän yhdistää kuvakerronnassaan esimerkiksi ommeltua kangasta, pitsiä, valokuvia ja herkkää lyijykynäpiirräntää. Taiteilijana hän on uudistaja, jonka kaltaisia ei monia löydy edes maailman tasolla.
Installaatiosta Tutkimusmatkailijat (2006).
Teoksesta Setit ja partituurit (2010).
Tarinasta "Tyttö joka näki ponin", 2009.
Kuvakaappaus Facebook-livestä 5.3.2021.
Galleria Sarjakuvakeskuksessa (Sarjakuvakeskus, Porthaninkatu 9, 00530 Helsinki) aukeaa 5.3. myös Moisseisen näyttely, joka on avoinna 30.4. asti. Aukioloajat ti-pe klo 12-18. Galleria saattaa kuitenkin olla osan aikaa kiinni poikkeusolojen aikaan, lisätietoa tulevassa tiedotuksessa.
Linkkejä
Linkki mediapankkiin, jossa valokuvia, teoskuvia ja CV. Henkilövalokuvat Henry Söderlund (saa käyttää viestintätarkoituksiin kuvaajan mainiten).
Hanneriina Moisseisen verkkosivu.
Helsingin Sanomat: Hanneriina Moisseinen sai Puupäähattu-palkinnon – sukunsa historiaa käsitellyt taiteilija vie sarjakuvaa gallerioihin ja museoihin
Kannas Sarjainfon arviossa.
Hanneriina Moisseisen haastattelu Sarjainfo-lehdessä 2013: "Rakkaus jää". Myös Sarjainfossa 1/2021 (ilmestyy maaliskuun lopulla) on Moisseisen pitkä haastattelu.
Hanneriina Moisseisen haastattelu Sarjakuvakeskuksen blogissa 2017: "Festivaalitaiteilija Hanneriina Moisseinen: “Flirtti toisten taiteenmuotojen suuntaan vain vahvistaa sarjakuvan identiteettiä ja voimaa"
Facebook-tapahtuman suoratoistovideo palkinnonjaosta.
Linkki vuoden 2021 sarjakuvaneuvosten esittelyyn.
Linkki Väinö Tannerin säätiön sarjakuvakilpailun tiedotteeseen.
