Vuoden 2021 Puupäähattu Hanneriina Moisseiselle

Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää vuoden 2021 Puupäähattu-tunnustuspalkinnon monipuoliselle taiteilija Hanneriina Moisseiselle. Hän on tunnettu muun muassa Kannas- ja Isä-teoksistaan.

Samalla jaetaan Suomen sarjakuvaseuran 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi peräti viisi sarjakuvaneuvoksen arvonimeä: Kalle Hakkolalle, Ville Hänniselle, Esko Oksialalle, Susanna Partiolle ja Saara Pääkköselle. Lisää perusteista täällä.

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle elämäntyöstä annettavaa Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Puupäähattu Hanneriina Moisseinen Henry Söderlund web

Kuva: Henry Söderlund

Perusteet Puupäähattu-palkinnolle

Vuonna 1978 syntynyt Hanneriina Moisseinen yhdistää töissään erilaisia tekniikoita, joiden kautta esimerkiksi hänen sarjakuvansa tulevat uudenlaisella tavalla lähelle lukijaa.

Taiteen maisteri Moisseisen esikoisteos Sen synty ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia starinoita (Arktinen Banaani, 2005) kuvitti Markku Niemisen keräämiä kansanperinnetarinoita. Sen synty elvytti ikiaikaisia kansanperinnetarinoita ja välitti tiedon ohella myös tunteita aikojen takaa sensuroimattomina, suorasukaisina versioina.

Inhimillisyyden syvimmästä päästä nousevat häpeän ja pelon tunteet ovat pysyneet osana Moisseisen sarjakuvia. Seuraava teos, Setit ja partituurit (Huuda Huuda, 2010) oli katsaus nykyihmisen häpeään.

moisseinen setit ja partituurit1 web

Teoksesta Setit ja partituurit (2010).

Vuonna 2013 ilmestynyttä Isää (Huuda Huuda) voi pitää hänen läpimurtoteoksenaan. Surua ja yritystä ymmärtää isän äkillistä katoamista kuvaileva teos on erinomainen ja syvästi liikuttava kuvaus lapsen tunnemaailman kautta tulkittuna. Lapsi joutuu kohtaamaan tilanteen johon ei löytynyt selitystä, arvoitusta joka ei koskaan ratkennut.

isä moisseinen1 web

Teoksesta Isä (2013).

Kannas (Kreegah Bundolo, 2016) laajentaa suru-teeman kansalliselle tasolle. Sodan alta ikuiselle evakkotielle joutuvat niin ihmiset kuin eläimetkin, eikä taaskaan kukaan pysty vastaamaan miksi. Kannaksen keskeisiä hahmoja ovat järkensä menettänyt sotilas sekä karjakko ja hänen lehmänsä. Todellisuus murtuu, vain haamut jäävät paikoilleen. Ne kummittelevat muistoina suomalaisissa mielissä edelleen.

kannas moisseinen web

Teoksesta Kannas (2016).

Sarjakuvien ohella Moisseinen on tehnyt myös ympäristötaidetta ja elokuvia. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerioissa ja museoissa yli viidessätoista eri maassa, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Moisseinen sai sarjakuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2016.

Hanneriina Moisseinen rakentaa sarjakuvansa kokeellisesti, etsien tapoja joilla päästä lukijan pään sisälle. Hän yhdistää kuvakerronnassaan esimerkiksi ommeltua kangasta, pitsiä, valokuvia ja herkkää lyijykynäpiirräntää. Taiteilijana hän on uudistaja, jonka kaltaisia ei monia löydy edes maailman tasolla.

moisseinen tutkimusmatkailijat web

Installaatiosta Tutkimusmatkailijat (2006).

moisseinen setit ja partituurit3 web

Teoksesta Setit ja partituurit (2010).

moisseinen tyttö joka näki ponin

Tarinasta "Tyttö joka näki ponin", 2009.

Näyttökuva 2021 3 5 kello 12.17.35 copy

Kuvakaappaus Facebook-livestä 5.3.2021.

Galleria Sarjakuvakeskuksessa (Sarjakuvakeskus, Porthaninkatu 9, 00530 Helsinki) aukeaa 5.3. myös Moisseisen näyttely, joka on avoinna 30.4. asti. Aukioloajat ti-pe klo 12-18. Galleria saattaa kuitenkin olla osan aikaa kiinni poikkeusolojen aikaan, lisätietoa tulevassa tiedotuksessa.

Linkkejä

Linkki mediapankkiin, jossa valokuvia, teoskuvia ja CV. Henkilövalokuvat Henry Söderlund (saa käyttää viestintätarkoituksiin kuvaajan mainiten).

Hanneriina Moisseisen verkkosivu.

Helsingin Sanomat: Hanneriina Moisseinen sai Puupäähattu-palkinnon – sukunsa historiaa käsitellyt taiteilija vie sarjakuvaa gallerioihin ja museoihin

Kannas Sarjainfon arviossa.

Hanneriina Moisseisen haastattelu Sarjainfo-lehdessä 2013: "Rakkaus jää". Myös Sarjainfossa 1/2021 (ilmestyy maaliskuun lopulla) on Moisseisen pitkä haastattelu.

Hanneriina Moisseisen haastattelu Sarjakuvakeskuksen blogissa 2017: "Festivaalitaiteilija Hanneriina Moisseinen: “Flirtti toisten taiteenmuotojen suuntaan vain vahvistaa sarjakuvan identiteettiä ja voimaa"

Facebook-tapahtuman suoratoistovideo palkinnonjaosta.

Linkki vuoden 2021 sarjakuvaneuvosten esittelyyn.

Linkki Väinö Tannerin säätiön sarjakuvakilpailun tiedotteeseen.

seura 50 vuotta vaaka logo web

 

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.