Puupäähattu 2023 Mari Ahokoivulle

DSC 2001 1

Valokuvat: Henry Söderlund / Suomen sarjakuvaseura

Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää Puupäähattu-tunnustuspalkinnon 19.1.2023 sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Mari Ahokoivulle (s. 1984). 

Oululaislähtöinen Ahokoivu aloitti uransa sarjakuvataiteen parissa kotiseutunsa sarjakuvaseurassa ja julkaisi sarjojaan esimerkiksi internetprojekti Nettinartussa. Sarjakuvan ilmaisuvoima ja sen avulla kertomisen keinot ovat aina kiehtoneet Ahokoivua, joka täydensi osamistaan opiskelemalla alaa Limingan taidekoulussa, Ranskan Angoulêmessä sekä Malmön Serieskolanissa. 

Ahokoivu on toiminut aktiivisesti myös sarjakuvan opettajana ja rohkaissut kaikenikäisiä kokeilemaan sanan ja kuvan yhteispelillä ilmaisemista. Hänen laatimansa Sarjakuvantekijän opas (BTJ, 2007) kertoo hauskasti ja kannustavasti alan perustiedot. Ranskan kokemuksiin pohjaava taiteellinen esikoisteos Löydä minut tästä kaupungista (Asema) ilmestyi vuonna 2009.Loyda minut tasta kaupungista 2009 web 

Kirjasta Löydä minut tästä kaupungista.

Tämän jälkeen Ahokoivu on julkaissut muun muassa Batuman-supersankariparodiaa sekä Kalle Hakkolan kanssa tehtyjä Sanni & Joonas -lastensarjakuvakirjoja. 

Ahokoivun tähänastinen pääteos Oksi (Asema, 2018) on tarina äideistä ja tyttäristä, tähdistä ja myyteistä. Oksi on kalevalaishenkistä fantasiaa, jossa käsitellään kansanperinteessä kiertäviä tarinoita ja perheyksikön sisäisiä suhteita karhuhahmoisten päähenkilöiden kautta. Lähes 400-sivuinen kirja on julkaistu myös englanniksi. 

Oksi 2018 web

Teoksesta Oksi (2018).

Ahokoivu on myös tuottelias kuvittaja sekä lastenkirjojen tekijä. Teoksia on julkaistu yli kymmenessä maassa. Näistä mainittakoon Ranskaan tehty Lola Olifante -sarja sekä Laura Ertimon kanssa toteutetut  ilmastonmuutosta ja luontokatoa käsittelevät Ihme ilmat ja Aika matka

Ahokoivun sarjakuvissa ja kuvituksissa on sympatiaa ja runollisuutta. Selkeä piirrostyyli ja rakenteellinen hahmottelu tuovat kuviin syvällisyyttä. Sivellintekniikalla toteutetuissa jaksoissa on unenomaisuutta, tunnelma vie lukijan kuvien sisäiseen maailmaan. Joissakin teoksissa visuaaliset innoittajat ovat aistittavissa, mutta Ahokoivu ponnistaa täysin omaan todellisuuteen. 

Mari Ahokoivu on erinomainen esimerkki uuden sukupolven taiteilijasta, joka hallitsee ilmaisuvälineensä suvereenisti ja yllättää lukijansa avaamalla heille tuoreita näkökulmia. Hän tuo arkitodellisuuteen ripauksen fantasiaa. 

Sanni ja Joonas 2017 web

Sanni ja Joonas -sarjasta (2017).

Näyttely

DSC 2037

DSC 2029

Sarjakuvanäyttely on esillä Kansalliskirjaston kahvilan tilassa 19.1.–28.2.2023.

Lisätietoa

mariahokoivu.com

Linkki näytekuvia ja CV:n sisältävään kansioon.
Lisätietoa tiedostonnimissä.

Linkki pressikuvaan.

Linkki kansioon, jossa on kuvia näyttelystä ja jakotilaisuudesta.

Valokuvia saa käyttää lehdistössä ja somessa mainiten kuvaajan: Henry Söderlund / Suomen sarjakuvaseura.

Helsingin sarjakuvafestivaalit 2023

Sarjakuvaseura julkistaa samalla Helsingin sarjakuvafestivaalien tietoja: tapahtuma pidetään 16.–17.9.2023 Kulttuuritehdas Korjaamolla (Töölönkatu 51 A-B, 00250 Helsinki). Teemoina ovat matkustaminen ja saksankielinen sarjakuva, festivaalitaiteilija on Kimmo Lust.

Lola Olifante 2014 web

Lola Olifante -sarjasta (Ranska, 2014). Lola Olifante Vol. 1 - Mais où vas-tu donc Lola, käännös Kirsi Kinnunen.

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2024 P.A. Manninen
2023 Mari Ahokoivu
2022 Harri "Wallu" Vaalio
2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.